Kukaan ei hae sohvalta

Olen hyötynyt suunnattomasti monista eri verkostoista – kuten varmasti moni muukin myyjä. Päällimmäisenä mieleen tulee tietenkin Nuorkauppakamari, josta on siunaantunut lukuisia asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja ystäviä. Huippumyynnin alkutaipaleella vaatimattomat 100% asiakkaista oli jonkun mutkan kautta tämän jäsenyyden peruja (verkostoa oli jo rakennettu muutama vuosi) ennen kuin laajensin myyntiä verkoston ulkopuolelle ja aloimme saada myös inboundia. Ai niin ja perheyrityksen parempi puoliskokin olisi todennäköisesti jäänyt tapaamatta ilman tätä järjestöä.

Vuosien varrella olen törmännyt lukuisiin ihmisiin, jotka liittyvät Nuorkauppakamariin, Yrittäjiin, Kauppakamariin, Suomen Vuokranantajiin, tai vaikka BNI:hin hyötyäkseen jotenkin järjestön toiminnasta. Motiivilla ei sinänsä ole väliä; kaikkien kautta voi oppia uutta ja kouluttaa itseään, verkostoitua mahdollisten alihankkijoiden, kumppaneiden tai asiakkaiden kanssa, viettää vapaa-aikaa ja juhlia, tai yksinkertaisesti vain löytää samanhenkisiä ihmisiä ja uusia ystäviä. Aika moni on saanut mitä lähti etsimään, ja vielä vähän ekstraa päälle.

Pettyneitä jäseniä

Osaa uusista jäsenistä kuitenkin pettyy. Vuoden tai viimeistään kahden päästä he valittavat, että toiminnasta ei ole ollut heille hyötyä. Hei eivät ole oppineet mitään, eivät tavanneet ketään, ja oikeastaan koko toiminta on ihan hanurista, eivätkä he halua enää olla mukana (lue=maksaa jäsenmaksua). Miksi näin?

Yhdistävä tekijä on joka kerta sama. Pettyneitä on näkynyt tapahtumissa harvoin jos koskaan. Ainakin he saapuvat viime tingassa ja poistuvat ensimmäisten joukossa, sen sijaan että olisivat tilaisuutta ennen tai sen jälkeen tutustuneet uusiin ihmisiin. He eivät aktiivisesti hakeudu vastuurooliin, syynä usein ettei vielä tunne toimintaa, vaikka silloin ulkopuolisena näkisi parhaiten typeryydet, joihin konkarit ovat turtuneet. Heillä ei ole aikaa osallistua projektitoteutuksiin, ja parin kyselyn jälkeen he eivät enää vastaa viesteihin.

Ihmettelen miten siitä toiminnasta muka voisi olla hyötyä edes teoriassa, jos ei ikinä itse osallistu yhtään mihinkään?

Ei kukaan tule kotisohvalta hakemaan. Mitä tahansa tekee, niin ainoastaan osallistumalla ja tekemällä voi hyödyntää saamansa mahdollisuudet. Muuten päätyy vaan valittamaan että olipas turhaa touhua!

Vinkki järjestöaktiiveille

Yksi syy typeryyksiin on uusien jäsenten houkuttelu katteettomin lupauksin. Kiire on ihmisten perustekosyy, jota tietysti koitetaan taklata kertomalla ettei ole pakko tehdä mitään jos ei ehdi. En ymmärrä, miksi ihmeessä kukaan edes halua toimintaan mukaan ihmisiä jotka eivät ehdi tai halua osallistua toimintaan? Parempi olisi vaan todeta, että sitten tämä ei ole sinulle.

Myy mieluummin verta, hikeä ja kyyneleitä: ”Eniten tästä ovat hyötyneet ne, jotka ovat aktiivisesti lähteneet mukaan toimintaan, käyneet tapahtumissa ja verkostoituneet uusien ihmisten kanssa, että ei tästä muuten iloa ole”. Jos kyse on bisnesverkostosta, pitää alleviivata toiminnan olevan osa työtä: ”Kyllä tähän pitää varata keskimäärin ainakin puolikas työpäivä varata joka viikko, ja työksihän tämä pitää laskea.”

Ja vasta kun hinta on selvillä, voi kertoa mitä sillä saa: ”Itse olen saanut viime vuoden aikana joka kuukausi uuden asiakkaan tätä kautta” tai ”vältyin käräjäreissulta kun sain apua neuvontapalvelusta” tai ”viime kuussa vierailtiin Illuminatin päämajassa, sinne ei pääsekään kuin harvat ja valitut!”

Kun kerrot mitä toiminta ihan oikeasti vaatii, kieltäytyy moni tarjouksesta, mutta mukaan lähteneet ovat paljon aktiivisempia. Tuskin kuitenkaan kaipaat sohvaperunoita passiivisiksi rivijäseniksi.

Ylös sieltä sohvalta

Kun liityt järjestöön tai seuraan, niin ota hyvä ihminen siitä kaikki irti!

  • Lähde mukaan tapahtumiin, käy ainakin 3-5 eri tapahtumassa ja ainakin kerran kotinurkkia kauempana
  • Ota kokeeksi vastuurooli, niin näet mistä toiminnassa on oikeasti kyse
  • Juttele ihmisten kanssa. Sovi kiinnostavimpien kanssa lounastreffit tai vaikka etäkahvit. Muista, että työasioista saa ja pitää jutella. Kerro mitä teet ja mitä sinulla on pöydällä, ja utele kaverin tilanne ja missä häntä voisi auttaa. Älä kuitenkaan myy väkisin kellekään mitään.

Jos vuoden aikana et saa mitään iloa tai hyötyä jäsenyydestä, niin silloin voit varmuudella todeta homman olevan turhaa ja kokeilla jotain muuta. Ihmettelen jos näin pääsee käymään aktiiviselle ihmiselle!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *