Aalto – hajuton ja mauton

Perjantaina postilaatikkoon kopsahti yhdistyneiden ex-opinahjojeni aviisi. Laatikolle pysähtyessä mietin josko siellä olisi viikonlopun suosikkini Suomen Kuvalehti, kun en hoksannut viime viikolla ilmestyneen Suomi 100 vuotta -numeron olleen kahden viikon rautaisannos. Kuvalehden sijaan laskupinon keskellä majaillut Aalto University Magazine ei aiheuttanut riemunkiljahduksia. Kävellessäni pihatietä aloin miettiä mikä lehti on miehiään – vai sittenkin naisiaan?

Mikä ihmeen Aalto -lehti?

Aallon lehti on yhdeksästoista lajissaan. Lehti ilmestyy kolmesti vuodessa, joten nyt mennään jo seitsemättä vuosikertaa. En muista yhtä ainutta artikkelia edellisistä lehdistä.

Keittiön pöydälle roiskattu hailakanruskea lukupaketti tuo painavasta paperista huolimatta ensimmäisenä mieleen lähinnä laminaattilattiamainoksen. Kansi ei koukuta tutkimaan mitä lehti pitää sisällään. Mietin, josko heitän aviisin suoraan paperinkeräykseen vai pitäsikö sille antaa mahdollisuus wc:n hätävarana.

Pakotan itseni eteenpäin. Kun lehteä selaa, niin tilanne ei kuitenkaan parane. Sinänsä kiinnostavat aiheet eivät aaltokuorrutuksella vedä lukijaa puoleensa. Muistelen lukeneeni jokaisen aiemmin vastaantulleen Kyrö distilleryn jutun, mutta tämä ei vaan inspannut. Edes Sotasampo ei saa sodanäynnin historiasta kiinnostunutta lukijaa koukkuun. Viskaan lehden kierrätykseen. Mikä ihme tässä on pielessä?

Johtopäätös

Myöhemmin illalla lamppu syttyy. Hajuton ja mauton Aallon asiakaslehti on kuin koko Aalto-Yliopisto: paljon asiaa näennäisen hienossa, mutta laminaatinliukkaassa paketissa ilman tarttumapintaa. Vaikka perusasiat ovat sinänsä kunnossa, niin samasta syystä kuin lehti jää lukematta, jää myös Aallon innovaatio kaupallistumatta.

Aallossa ei osata myydä.

 

 

Joulu meni jo

Alennusmyynnit pyörähtävät tuttuun tapaan liikkeelle heti joulun jälkeen houkuttelemaan asiakkaikseen shoppailijoita, joilla on visassa vielä joku euro limiittiä jouluostosten jälkeenkin. Huikeita alennuksia oli tarjolla kivijalkaliikkeiden lisäksi myös verkkokaupoissa, ja minäkin hairahduin klikkaamaan erään tutun putiikin Facebook-banneria. Alennusprosentin ollessa kohdillaan päästiin kaupoille asti – kampanja selvästi toimi!

Seuraavan kerran Facea selatessa hieman ihmetelin, kun sama banneri vilkkuu edelleen feedissäni, ja vielä entistä tiuhempaan. C’mon – minähän kävin jo ostoksilla!
Koska nettiaktiviteettejani seurataan kattavasti, niin mainostajien luulisi tunnistavan minut juuri ostoksia tehneeksi vakiasiakkaaksi, jonka kynnys tehdä uusia ostoksia edellisten ollessa vielä matkalla lienee mitätön. Mitä jos suuntaisitte euronne fiksummin ja mainostaisitte niille muille?

Oma lukunsa ovat spämmääjät, jotka lähestyvät minua vielä loppiaisen jälkeenkin udellen olenko mahdollisesti etsimässä kauniiden ja riettaiden naisten seuraa jouluksi. Tarjous on kovin houkutteleva, mutta te myöhästyitte: joulu meni jo!

Unelmieni Autokorjaamo

Vaihtaisin heti autokorjaamoa, jos joku alan toimija ymmärtäisi sen, miten paljon tarvitsen autoa päivittäisiin liikkumisiini, ja miten paljon arvostaisinkaan sitä, että pystyisin ennalta tietämään milloin auto on korjaamolla käynnin jälkeen taas käytössäni. Tosi tärkeä valintakriteerini autokorjaamon valinnassa olisi se, että minulle annettaisiin realistinen arvio siitä, miten pitkään auton oletetaan olevan pajalla ja minut pidettäisiin ajantasalla, mikäli jostain syystä aika-arvio olisi osoittautumassa vääräksi.

Viime kesänä tiesin, että iso vaihteistoremontti ottaisi aikaa, ja vaikka se kovasti toki harmitti ja hankaloitti yrittäjän elämää, osasin kuitenkin varautua siihen etukäteen. Silti ylimääräisen päivän venyminen harmitti erityisesti siksi, että aika oli varattu etukäteen, tuleva remontin laatu oli tiedossa etukäteen ja auton yksilöidyt tiedotkin olivat kaikki tiedossa etukäteen. Silti osat tilattiin ulkomailta sinä päivänä, kun auto meni korjaamolle.

Ennalta tiedossa olevan vian korjaaminen oli aiheena toistamiseenkin, kun olin viikon poissa maasta, ja sopinut korjaamon kanssa autolle kokonaisen viikon aikaa yhden päivän aikana tehtävälle työlle. Kun palasin ulkomailta, ei auto ollutkaan yllätyksekseni vielä valmiina. Viimeisenä mahdollisena päivänä saapuneet osat eivät olleetkaan sopivat, ja niinpä viikonlopun yli odoteltiin uusia. Ennalta varattu aika, ennalta tiedossa oleva auto ja kokonainen viikko aikaa! Voitte arvata, että olisi lomaviikon viettämisen jälkeen ollut aika monta paikkaa mihin menemiseksi olisi tarvittu autoa…. Ja tietenkään korjaamo ei itse ilmoittanut viiveestä, vaikka kokonainen viikonloppu olisi ollut aikaa laittaa edes tekstiviestiä asiasta.

Parhaillaan autoni on jarruhuollossa, joka oli sovittu viikkoja etukäteen. Taas tuli yllätyksenä millaiset osat auto vaati, ja olen ilman autoa aiottua pidempään. Olisin valmis vaikka käymään näyttämässä etukäteen autoa paikan päällä, että tarvittavien, tilattavien osien tiedot voitaisiin tarkistaa, jotta auton pajallaoloaika olisi mahdollisimman lyhyt. Mutta ei ole mikään autokorjaamo vielä ymmärtänyt, että ennakkokäynti sovittuna ajankohtana olisi huomattavasti paljon helpompaa järjestää kuin yllättävästi venyneiden korjaamoreissujen takia siirrettävät menot tai organisoitavat kulkemiset. Etätöiden ja -koulujen käyminenkään ei aina onnistu.

Ymmärrän kyllä, että kaikki asiat maailmassa eivät ole ennakoitavissa, eivät edes autokorjaamossa. Sattuipa kesällä sellainenkin yllätys, että termostaatin vaihtamisen sijaan konepellin alta paljastui koko jakopään vaihtamisen tarve. Eihän sellaiseen yllätykseen voi muuta kuin yrittää sopeutua.

Kaikkiaan tässä olisi kuitenkin mahdollisuus jollekin korjaamoyrittäjälle erottua asiakaskeskeisellä ajattelulla. Ei minulla olisi varaa hinnoitella autokorjaamojen taksoja palveluilleni, vaikka osaisinkin hommani, mutten välittäisi asiakkaan aikatauluista ja informoimisesta.

Unelmieni prosessi

Unelmieni autokorjaamoprosessi (saa käyttää muttei oo pakko):

  1. Korjaamosta otettaisiin aktiivisesti yhteyttä asiakkaaseen tietyin väliajoin ja kysyttäisiin, milloin tulisit perusöljynvaihtoon, ilmastointihuoltoon tms. Ja muistutettaisiin, että voidaan samalla vaikka vaihtaa kesä- tai talvirenkaat alle, mikäli ajankohta olisi siihen sopiva.
  2. Kalenterista katsottaisiin mahdollisimman hyvin asiakkaalle ja korjaamolle molemmille sopiva aika, josta esitettäisiin realistinen aika-arvio, kauanko auto olisi korjattavana. Mikäli korjaamon sijainti on syrjäinen, tarjottaisiin asiakkaalle kyyti johonkin lähimmälle julkisten pysäkille tai työpaikalle.
  3. Osat tilattaisiin mahdollisuuksien mukaan etukäteen. Mikäli olisi epäselvää millaisia osia kyseinen malli tarvitsee, pyydettäisiin asiakasta poikkeamaan etukäteen paikalla, niin voitaisiin autoa suuremmin purkamatta näkyvien osien tiedot selvittää ennakkoon.
  4. Mikäli aika-arvio muuttuisi huollon aikana, ilmoitettaisiin asiakkaalle viipymättä. Jos ilmenisi uusia, ennalta-arvaamattomia korjaustarpeita, kysyttäisiin asiakkaalta miten niiden kanssa menetellään. Autokorjaamo hankkisi omaa ammattitaitoaan käyttäen hinta-laatusuhteeltaan parhaat varaosat.
  5. Auton valmistuttua korjaamolta informoitaisiin asiakasta välittömästi ja ehdotettaisiin taas asiakkaan noutoa, mikäli sijainti on syrjäinen. Asiakkaan noutaessa autoa hänelle kerrottaisiin mitä kaikkea on tehty ja mitä mahdollisesti on havaittu seuraavaksi tulevan vastaan.

Mielestäni ei kuulosta ihan mahdottomalta ajatukselta, ja olisin kyllä itse valmis maksamaan mahdollisista kuljetuspalveluista autokorjaamolle. Sitoutuisin varmasti käyttämään korjaamoa ja pysyvästä, pitkästä asiakassuhteesta korjaamo oppisi varmasti tuntemaan autoni, vuosittaisen ajokertymäni ja keskimääräiset korjaustarpeeni, joiden perusteella tarjota autolleni huoltoaikoja.

Pakuostoksilla osa 2 – vinkkejä automyyjälle

Pakuturnee on jatkunut kiivaana. Kriteerit ovat tarkentuneet kakkoskorkeaan Ducatoon, Boxeriin tai  Jumperiin, joissa mahtuu seisomaan sisällä ja auto mahtuu edelleen talliin. Tarjontaa on, mutta autojen ja myyjien taso vaihtelee rajusti.

Eniten ihmetyttää myyjien välinpitämättömyys, myyntihaluttomuus ja suoranainen laiskuus. Erään liikkeen “hukattua” myynnissä olleen pakun olen varoitellut etukäteen tulostani odottelun välttämiseksi, joten liikkeessä on tiedetty asiakkaan olevan tulossa katsomaan juuri tiettyä autoa. Silti yhtä poikkeusta lukuunottamatta myyjä ei ole tiennyt autosta yhtikäs mitään ja usein autosta on löytynyt suoranaista sanomista.

Erästä autoa ajoin katsomaan Porvooseen saakka ja ilmoitin tulostani etukäteen. Kuvien perusteella auto oli ollut myynnissä puoli vuotta, ja myyjäkin oli valmis tinkaamaan hintaa jo sähköpostilla. Paikan päällä myyjä ei tiennyt auton historiasta mitään ja auton sivuovi oli ruostunut kiinni! Mitä jos myyjä olisi käyttänyt edes vartin auton tietojen kertaamiseen ja käynyt varmistamassa toimiiko pitkään seisoneessa autossa kaikki kuten pitää?

Toisen auton kohdalla moottorihäiriövalo pamahti heti tauluun, jolloin tehoja oli alennettu ja automaatissa ei toiminut kick-down. Testaa siinä nyt sitten onko isommassa koneessa järkeä.

Kolmannen kohdalla sähköpeilit eivät toimineet lainkaan ja peruutuskamerasta tuli lumisadetta. Eilispäivänä oli kuulemma toiminut.

Neljännen kohdalla kyydissä oli kaksi mottia halkoja (mikä sinänsä ei haitannut), mutta puutöiden venyminen ja vaimon synttärit estivät tarkemman koeajon seuraavan koko seuraavan viikon (!) ajan – vaikka myyjä valitteli että auto oli ollut jo pitkään myynnissä!

Viidennen kohdalla ylihinnoiteltuun autoon ei saisi sovittua kuin pikku alennuksen, ennen kuin myyntipäällikkö voisi hyväksyä asiakkaan tarjouksen viikon kuluttua. Kannattaisiko joku myyjistä valtuuttaa tinkaushommiin etteivät kaupat seiso?

Satasen ritsoissa edellämainitun kaltaisen toiminnan voisi vielä ymmärtää, mutta tutkittujen autojen hintahaitari on vaihdellut 15-35 tuhannen euron välillä. Luulisi siitä irtoavan pikku provikat jo myyjällekin. Ja vaikka koeajettuja autoja on takana jo pitkälti toistakymmentä, ainoastaan YKSI myyjä on jälkikäteen ollut yhteydessä, hänkin erikseen pyydettäessä.

Huippumyyjien vinkit autokauppiaille:

  1. Selvitä autosta edes perustiedot, kun tiedät asiakkaan olevan tulossa.
  2. Tarkista, että auto toimii. Yllättävä vika antaa aika surkean ensivaikutelman.
  3. Jos asiakas on lämmin ja haluaa koejaa auton uudelleen, niin järjestä asia. Viikon päästä lämmin asiakas on jo kylmä.
  4. Soita perään jos haluat kaupan.