Edellisessä blogissa lupasin palata tähän kuuluisaan sanontaan, että jotakuta “viedään kuin litran mittaa”. Sanonta juontaa juurensa vuosisatojen ja –kymmenien taakse, kun kauppaa on käyty toreilla litran mittojen kanssa. Kun tarkastaja on tullut, on mitat tietysti äkkiä piilotettu, jos ne eivät ihan vastanneetkaan oikeaa mittaa.
Tämä tarina kertoo jotakin siitä, millä keinoin kauppaa on käyty, ja väitänpä että näissä keinoissa piilee yksi niistä syistä miksei myyjän ammattia arvosteta tänä päivänäkään. Myyjiä pidetään helposti jonkin sortin huijareina, vaikka menestyvää myyntiä voi tehdä ainoastaan rehellisin keinoin: asiakasta aidosti auttaen ja asiakkaan luottamuksen voittaen.
Tässä meillä myyjillä on tekemistä ja jokaisen pitää tulosnälkäisenäkin aidosti pohtia vain ja ainoastaan asiakkaan etua. On myös myönnettävä, jos oma ratkaisu ei ole paras mahdollinen; silloin voittaa asiakkaan luottamuksen jo seuraavaa kontaktia varten. Asiakasta pitää pystyä katsomaan avoimesti suoraan silmiin myös huomenna, ylihuomenna ja ensi vuonna, eikä laittaa litran mittaa kiireesti kaappiin piiloon kun kohtaa asiakkaansa seuraavan kerran.
