Jo perinteiseen tapaan blogissa ruoditaan tämänviikkoinen Nordic Business Forumin (eli kavereiden kesken NBForum2022) antia Huippumyyjän näkökulmasta. Kolmen vuoden tauon jälkeen olikin jo ikävä tapahtumaa, vaikka odotusta varjostikin eniten odottamieni puheenvuorojen peruuntuminen koronavuosien aikana. Varsinkin Ryan Holidayn poisjäänti harmitti, ilmeisesti herra on kiireinen ensi viikolla julkaistavan uuden kirjansa kanssa.
Flopit
Harmillisen suuri osa puhujista meni omasta näkökulmasta rosvosektorille. Epäilin tunnetuimpien nimien esityksiä jo etukäteen, enkä suotta.
- Yuval Noah Harari ei ollut kummoinen esiintyjä, eikä puheessa ollut omaan makuun riittävästi asiaa. Sen sentään opin, että tekoälyltä taittuu todennäköisemmin ajatustyö kuin duunarihommat. Minusta puhujavalinnassa pitäisi entistä enemmän painottaa esitystä ja elämyksellisyyttä, sillä esimerkiksi Harari on kirjoissa parempi kuin livenä. Akateemikkokin voi olla kaikkea muuta kuin tylsä esiintyjä, kuten vaikkapa havainnollistamisen mestari Hans Rosling aikoinaan osoitti.
- Hyvän historia -kirjan perusteella odotin Rutger Bregmanilta ymmärtämättömyyttä talouden syy-seuraussuhteista, eikä herralla ollutkaan esittää muuta kuin pelkkää laastaria maailman ongelmiin. Varsinkin VIP-osio oli karmeaa katsottavaa.
Harmi, että idealistit harvoin ymmärtävät kuinka maailma toimii, eivätkä moraalisen kompassin pyöriessä ympyrää ymmärrä miettiä asioiden toisen tai kolmannen asteen seurauksia. Syvempää tarkastelua kestäviä ehdotuksia esittämällä saisi ideansa paremmin läpi kuin jeesustelulla ja syyllistämisellä. Jos jotain hyvää hakee, niin yllätyin siitä, että idea ihmisen hyvyydestä ei ollut kaikille tuttu, vaan enemmistö vieraista ajatteli livekyselyn mukaan toisinpäin – ehkä Bregmanillekin oli paikkansa? - Mauttomin pettymys oli Jitske Kramer, joka yritti rohkean esimerkin avulla kertoa muutoksen vaikeudesta, mutta päätyi naamalleen kaseikkoon. Jitske kertoi huomanneensa kesken togolaisen perinneriitin, että juoneen kuuluu kilin uhraaminen hänen vuokseen, muttei kyennyt sanomaan ettei halua olla mukana semmoisessa. En voi arvostaa; esimerkki osoitti kuinka kohteliaisuus ja muiden kulttuurien ymmärtäminen menee joskus jo liian pitkälle.
- Nobelisti Striglitz puolestaan luki paperista puheensa. Onneksi hän oli kakkospäivän viimeinen puhuja, joten pääsin ajoissa ennen ruuhkaa kotiin. 🙂
OK
Keskitason puheenvuoroja oli paljon. Martin Lindströmiltä sain ajatuksia Metaverseen. Maininta kuollen omaisen avatarin IPR-oikeuksista ja kysymys mitä tapahtuu jos kk-maksua ei maksa sai ajatuksen lentämään; kuinka kaukana ollaan personaallisuuden varmuuskopioinnista pilveen? Milloin avataria ei erota aidosta? Asiaa pohtiville suosittelen mainiota kirjaa Muuntohiili, jossa kahteen vartaloon samanaikaisesti ”asennettu” päähenkilö pohtii (tai siis päähenkilöt pohtivat) kumpi heistä ”sammutetaan”.
Duncan Wardle puolestaan antoi käytännön vinkkejä innovaatioon ja ohjeisti miettimään miksi asia tehdään niin kuin se tehdään. Miki Kuusin ja Kristel Kruustükin keskustelusta ei oikein jäänyt mitään konkreettista, ainoastaan muistutus siitä, että yrityskulttuuria rakennetaan jo rekryvaiheessa.
Garry Kasparov oli kakkospäivän maininnan arvoinen yllätyspuhuja. Putinvastainen puheenvuoro sopi tilaisuuteen mainiosti, varsinkin kun uutisissa kuultiin samaan aikaan Venäjän toteuttamasta liikekannallepanosta. Kasparov löysi diktaattoreista yhtäläisyyden jota en kovasti miettimälläkään kyennyt todistamaan vääräksi: diktaattori kertoo suoraan mitä pahaa hän aikoo tehdä, mutta kaunistelee – siis suomeksi valehtelee – aiemmista tekemisistään. Kannattaa siis uskoa diktaattorin pahoja aikeita!
Omasta mielestäni puhujien taso on vuosien kuluessa laskenut – tai ehkä aika kultaa muistot? Toisiakin mielipiteitä kuulin, ja tämän vuoden kattausta jopa pidettiin kaikkien aikojen parhaana. Onneksi asiaakin löytyi, ruoditaan seuraavaksi onnistumiset.
Onnistujat
Myynti on pitkälti vuorovaikutusta ja psykologiaa, ja siihen tuli kohtuullisen hyvin työkaluja. Erin Meyers kertoi kulttuurieroista, joita voi sujuvasti soveltaa myös yksilötasolle tiimin sisällä (tai vaikka vaimon kanssa keskusteluun). Olisin kaivannut konkreettisempia ohjeita siihen, kuinka suorapuheisena ja suoraa palautetta antavana voisin muokata kommunikointia paremmin epäsuorien ja suoraa palautetta karttavien makuun sopivaksi. Esitystä kuunnellessa Ray Dalion radikaali läpinäkyvyys tuntuu entistä kaukaisemmalta tavoitteelta.
Amy Edmondson taas oli kuin kertausta edellisesti NBForumista. Hän kannusti kertomaan omista virheistä ja ohjasi rakentamaan organisaatiota siihen suuntaan, että jokainen uskaltaa avata suunsa. Hänen kalvoiltaan sain myös kopattua muutaman mainion syventävän kysymyksen tarvekartoituksiin, hyvä!
Eniten tavaraa sain Zoe Changen kahdesta eri puheenvuorosta, jotka käsittelivät vaikuttamista – siis omien idoiden myyntiä. Zoe yllätti minut kertomassa alaisten pitävän peräti 90% esimiehistä huonoina, ja syyn olevan yleensä koetussa epäkunnioittavuudessa. Hän kannusti käyttämään hankalissa tilanteissa taikakysymystä ”what would it take?”, joka toiminee myynnissäkin.
Toinen asia mikä jäi mieleen, oli tekemisen helppous; myynnissä pitää siis korostaa asian helppoutta! Tähän palaan varmasti blogin puolella.
Zoe Change kertoi myös, että suurin osa ihmisistä ei ikinä pyydä (eikä siksi saa) esimerkiksi palkankorotusta tai ylennystä. Sukupuolten välillä on iso ero, esimerkiksi miehet kysyvät 3x todennäköisemmin lisää liksaa. Toinen ero löytyy koulussa, jossa keskiluokkaisten perheiden lapset kysyvät apua opettajalta peräti 7x todennäköisemmin kuin köyhempien kotien kasvatit. Zoen ratkaisu on antaa kaikille, jotka olisivat voineet pyytää, ja jään pohtimaan pitäisikö niin toimia vai ei…
Yllätysykkönen
Tapahtuman kovin puhuja oli norjalainen hotellimoguli Petter Stordalen, jonka esitys oli suorastaan huikea. Artistin elkein lavalla hyppinyt Petter yhdisti asian ja viihteen tavalla, joka ei jättänyt ketään kylmäksi.
Ensinnäkin minua miellytti jäätävän määrätietoinen ote koronan iskiessä päälle. Onneksi Petter oli väleissä ex-vaimon (#2) kanssa, sillä sitä kautta hän sai suoraan YK:sta tiedon koronan vakavuudesta, ja osasi varautua pandemiaan. Hänen ohjeensa kriisiin on yleispätevä:
- Toimi tiedon pohjalta (ACT ON FACT)
- Korjaa kerralla reilummin (OVERCORRECT)
- Toimi läpinäkyvästi (BE TRANSPARENT)
Vaikka Petter kävi pankissa varmistamassa kassan riittävyyden kriisin yli, niin silti hän muotoili tutun lauseen CASH IS KING uuteen uskoon CULTURE IS KING. Kun hakkerit lisäsivät tuskaa ja kaatoivat hotellivarausjärjestelmän koronan juuri helpotettua, ei ovia suinkaan laitettu säppiin, vaan henkilökunta hoiti homman hymyssä suin – eikä otsikoihin löytynyt naama väärinpäin työmaalla murjottavia vaikeasta tilanteesta huolimatta. Mahtavaa!
Pidin myös realistisesti asenteesta elämään. Petterin vastaus siihen, miksi ilmastokriisin keskellä voi myydä matkoja, oli erinomainen: ihmisten pitää voida elää. Mustavalkoisen idealismin keskellä viesti siitä, että on OK nauttia elämästä, oli mukavaa vaihtelua. Monen puhujan viestissä toistui ehdottomuus; mitä jos ei kuitenkaan yritettäisi kieltää kaikkea, vaan kannustettaisiin ihmisiä matkustamaan ja muutenkin kuluttamaan vihreästi?
Muu anti
NBForum2022 on mainio paikka myös myydä. Tykitin tiistain ja osin myös keskiviikon täyteen tapaamisia, kun Brella-sovelluksen kautta oli helppo etsiä palveluistamme mahdollisesti kiinnostuneita ihmisiä. Pidän siitä, että tapahtumassa on mahdollista tavata uusia ihmisiä helposti ja selvittää matalalla kynnyksellä onko yhteistyölle edellytyksiä. Lipun osto on helpompi perustella itselleen, kun tapahtuma johtaa uusiin asiakkuuksiin.
Puitteet ovat yleisesti erinomaiset. Asiakaspalvelijoina toimivat opiskelijat luovat iloisuudellaan hyvää tunnelmaa ja heti sisään astuessa muisti, että täällä on ihmisen hyvä olla. Ruoka oli hyvää, ja sen lisäksi tarjolla oli kattavasti herkkuja kuten metrilakua ja jäätelöä (om nom). VIP-tilaisuus illan päätteeksi oli sekin mainio – onneksi itsekuri riitti palaamaan ajoissa hotellille.
Myynti on sekin hoidettu erinomaisesti. Ensin kerrottiin, että tulevana vuonna muuten olisi tarjolla Patrick Lencionea puoli päivää (VIP-sessio + extrapitkä puhujaslotti), ja heti perään luvattiin ale kun ostaa heti. Pakkohan se oli laittaa tekstarilla yksi lippu vetämään ja toki vippinä, kun kerran laskunkin saa vasta ensi vuonna. Hyvä kokemus!
