Business Forumin kakkospäivän puhujia tuli tietysti hieman peilattua siihen, mitä edellispäivänä oli kuullut. Ja kyllä olikin kehonkieli päivän ensimmäisellä puhujalla Don Tapscottilla niin vahvasti ja aidosti sanomaa tukemassa, että häneltä olisin ostanut ihan mitä vaan! Myös hymy ja innostus vahvistivat ostohalukkuuttani, kun aamutuimaan aiheena olivat teknologian mahdollisuudet.
Kun edellisiltana Markus Buckingham loi yhteyttä ja luottamusta yleisön joukosta valitsemaansa henkilöön avoimesti omista lapsistaan kertomalla, niin Tapscott taas kartoitti hyvin yleisön tarpeita yksinkertaisella kysymyksellä siitä, kuinka paljon kuulijoilla oli tietoa lohkoketjuista = Blockchain. Kun yleisö pääsi avoimesti nostamaan kättään tunnustuksen merkiksi, ettei tietoa suurimmalla osalla kovinkaan paljon ollut, niin esitystä oli helpompi kuunnella, kun ei kuulijankaan tarvinnut pelätä esiintyjän olettavan kuulijan olevan jo alan ekspertti esitystä seuratakseen.
Olin suorastaan hurmioitunut Tapscottin puheenvuoron jälkeen. Jos olisin ollut amerikkalainen ja hän olisi ollut ehdolla presidentiksi, olisin ehdottomasti äänestänyt. Nyt ei kuitenkaan sellaista mahdollisuutta ollut, joten tyydyin vain seisoen osoittamaan kiitosta ja arvostustani hänen personalleen, asiantuntemukselleen ja esitykselleen.
Kun eilen kaipasin Hans Roslingin apuvälineitä ja innostusta, niin tässä kyllä päästiin todellakin ihon alle tarinoiden, aitouden ja lopussa taustamusiikin ja kuvien yhdistelmällä. Loistava esitys, osui ja upposi minuun ja tapaamisissa keskusteltuani myös muihin kuulijoihin.
McAfeen rankka rako
Seuraavan puhujan ei varmasti ollutkaan helppoa jatkaa lavalla tällaisen jälkeen. Täytyy myöntää että omalta osalta Andrew McAfeen puheenvuoron alku meni täysin ohi, kun vielä ihmettelin tunnetilaa itsessäni ja lähetin viestejä ulkomaailmaan, että Tapscottin TedTalkeja kannattaa katsoa.
McAfeen puheenvuorosta myynnin näkökulmasta osui omaan tajuntaan tärkeimpänä se, ettei myynnin tulevaisuus ole uhattuna, koska koneilla ei jatkossakaan ole arkijärkeä, kykyä esittää kysymyksiä, eikä sosiaalisia taitoja eikä niiden kanssa voi tehdä yhteistyötä. Eli jos päätät kehittää vuorovaikutustaitojasi, olet tulevaisuudessakin vahvoilla, koska koneet eivät pysty ihmisen kaltaiseen vuorovaikutukseen. Ja mitäpä myynti muuta onkaan kuin vuorovaikutusta ihmisten välillä.
Unettavat haastattelut historiaan, kiitos!
Lounaan jälkeen on myös haastava paikka puhua. Ihmisillä on verenkierto vatsassa ja nukkumattikin saattaa helposti käydä koputtelemassa olkapäällä. Siksi puhujalta toivoisi tässä kohtaa erityisen annoksen energisyyttä seurattavuuden helpottumiseksi. Valitettavasti sitä ei todellakaan tässä kohtaa saatu, vaan tuntui että nukkumatti olikin käynyt laittamassa unijauhetta ilmeisesti myös puhujien juomalaseihin.
Niklas Zennströmin saavutukset ovat kiistattomia ja aihekin oli mielenkiintoinen, mutta valitettavasti nyt en olisi häneltä ostanut mitään, sillä monotonisuus ja hidas rytmi eivät saaneet innostumaan. Mutta toisaalta Niklaksen roolihan onkin nykyään sijoittaa rahaa, joten hän itse yleensä onkin se kohde, joka pitäisi saada innostumaan ja vakuuttumaan.
Ensi kertaan toivon jälleen kerran, ettei moderoituja keskusteluja ole esitysmuotona lainkaan. Tai vähintäänkin, että dynaamisuuden takaamiseksi olisi mieluummin useamman keskustelijan paneeli lavalla. Taitaa olla turha toive, koska pääpuhuja yleensä haastatellaan torstain päätteeksi. Niinkuin Barack Obamakin tänä vuonna. Mutta tuota tähtihetkeä saatiin vielä odottaa kahden puhujan ja yhden verkostoitumistauon verran.
Tauoista puheenollen, koko Business Forumin parhaan myyntityön oli selvästi tehnyt PWC:n joukkue. Luulen että useammalla kävijällä meni kokonaisia taukoja jonottaessaan heidän tiskillä tarjottuja jäätelötötteröitä. Mutta eihän siinä mitään, suomalaisethan tykkäävät jonottaa! Josko sitten jono tarjosikin myös parhaan verkostoitumispaikan samanmielisille, en tiedä.
Sijainen hoiti homman
Järjestäjille menevät pisteet siitä miten nopeasti he saivat hankittua tasokkaan puhujan pari päivää ennen tapahtumaa esteestään ilmoittaneen Lindsey Vonnin tilalle. Siinä on varmasti puhelimet ja sähköpostit liikkuneet nopeaan tahtiin, että on saatu ohjelma paikattua tältä osin. Eikä huonosti ollenkaan. Sheila Heen kävi läpi vaikean neuvottelu-/konfliktitilanteen ja kertoi konkreettisia ohjeita vastaavan tilanteen ratkaisemiseksi. Hän jaotteli yleisön omaksujiksi (absorber) sekä siirtäjiksi (shifter), joista ensimmäinen ottaa konfliktitilanteessa luontaisesti muidenkin syyt niskoilleen ja jälkimmäinen taas on muiden armoilla, koska ei ota vastuuta lainkaan itselleen. Meille kaikille jompikumpi toimintatapa on luontaisesti ominaisempaa.
Puheenvuoron lopuksi Heen muistutti palautteen antamisen tärkeydestä ja siitä, mitä pidempään ihminen on ollut organisaatiossa, niin sitä useammin täytyy muistaa palautetta kysyä itse, koska ihmiset eivät halua sitä enää juurikaan antaa, mutta herkästi arvostelevat kuitenkin muiden kuullen.
Tässä kohtaa päivää alkoi omalla kohdalla jo turnausväsymys puheista ja tapaamisista selvästi painaa, eikä sitä oikein enää pelastanut Steven Kotlerin innostuskaan. Joskus ajoitus kaupankäyntiin on vain väärä ja se osui nyt minun kohdalleni. Kolme peräkkäistä puheenvuoroa paikallaan istuen, ilman taukoa ei vain sopinut omaan rytmiini. (Seikka jota James Hewitt korosti edellisenä päivänä.)
Kotlerin puheenvuorossa korostettiin jälleen muutoksen nopeutta nyky-yhteiskunnssa ja jälleen kerran viitattiin Appleen, Amazoniin ja Kodakiin. Mieleen painui mielenkiintoinen ennustus siitä, että viiden vuoden päästä yhdessä tietokoneessa on yhtä paljon tehoa kuin ihmisen aivoissa ja 25 vuoden päästä yhtä paljon kuin kaikissa maailman aivoissa yhteensä. Joitakin ennustuksia tuli myös kyseenalaistettua, koska tuntui että luvut olivat tunneperäisesti ilmaan heitettyjä, eihän tulevaisuutta ja vaikkapa tulevaisuuden hintakehitystä voi niin tarkasti ennustaa kuin mitä Kotler puheissaan ilmeisesti faktoina kertoi. Ei kauppoja tällä kertaa.
Obama
Kaksipäiväisen huipentuma päivän päätteeksi oli Business Forumin historian vaikutusvaltaisin puhuja presidentti Barack Obama, joka oli lavalla Niklas Zennströmin haastateltavana. Olisin mieluummin halunnut nähdä karismaattisen puhujan lavalla pitämässä omaa puheenvuoroaan kaikkia vaikuttamisen keinoja hyväksikäyttäen. Istuen toteutettu haastattelu, vaikka lämminhenkinen olikin, ei minulle tarjonnut kiinnostavinta näkökulmaa. Eihän Obama siltikään saa karismaa karistettua hartioiltaan mihinkään, joten kyllä hän tottakai vakuutti puheenvuorossaan.
Obama korosti muutoksen alkavan aina ruohonjuuritasolta. Oikeastaan hänkin siis jatkoi eiliseen bloggaukseen Buckinhamilta nostamaani Gandhin sanomaa siitä, että me itse olemme muutos .Ihminen, ihmisten välinen arvostus ja vuorovaikutustaidot ovat Obamankin tulevaisuudessa keskiössä. Tarvitaan siis avointa johtajuutta tukemaan ihmisten kasvua ja tietysti vakuuttavuutta sekä vaikuttavuutta, jotta ajatukset saadaan ihmisten välillä myytyä.
Mainio kokonaisuus
Kokonaisuutena tämän vuoden Foorumi oli toimiva kokonaisuus. Puheenvuoroista kirkkaimmat helmet nähtiin päivien taitteessa: ensimmäisen päivän viimeisenä ja toisen päivän ensimmäisenä. Ja tottakai Barack Obaman saaminen Suomeen ja lavalle oli hienoa.
Osa foorumin toista päivää on aina myös seuraavan vuoden puhujien julistus, ja niiden jännittäminen menee aina Hans-Peter Siefenin sanojen mukaan ihan viime metreille. Ensimmäisen päivän aikana olikin sovittu vielä kaksi puhujaa ensi vuodelle lisää. Ja tuotteistushan NBF:ssä on niin hyvin hallussa, että tottakai liput ensi vuodelle piti hankkia, kun markkinoiti- ja innovaatioteeman puhujalistalta löytyvät mm. seuraavat nimet: Steve Wozniak, Randi Zuckerberg, Brené Brown ja George Clooney.
Reilun vuoden päästä taas Messukeskuksessa nähdään ja juhlitaan 10-vuotiasta Business Forumia!
Hanna, mainio raporttisi herätti kiinnostukseni. Oi, jospa oisin saanut olla mukana!