Mika D. Rubanovitsch (miksi hemmetissä siinä on D, onko Mika Rubanovitschissa muka useampia?) puskee kirjaa ulos rivakkaa tahtia, koska tämä opus on jo herran kahdeksas. Aiempi ostovallankumous oli ensimmäinen lukemani; se oli kiva ja nopea lukukokemus, joten tämäkin tuli ostettua. Muistaakseni joku jossain vielä kehuikin kirjaa, mutta en kyllä kuollaksenikaan muista kuka ja missä.
Kirjan punainen lanka jää löytymättä. Takakannessa luvataan siilojen murtuvan ja kaikkien myyvän, sen lisäksi itseä kiinnosti myynnin ja myyjän arvostuksen kohottaminen. Lupaukset jäävät lunastamatta, koska kokonaisuus on sekava kuten viidestä vieraskynästä olisi ehkä voinut jo päätellä.
Alunperin kiinnostuin kirjassa kuvatusta uudesta tavasta organisoida myyntitiimi. Vain parin aukeaman mittainen osio jää harmillisen lyhyeksi. Uskon vanhan liiton sankarimyyjän* kuolemaan, koska jatkossa ostopäätös tehdään entistä nopeammin entistä pidemmän harkinta-ajan jälkeen. Tilaus voi saapua mitä tahansa kanavaa pitkin, pitkältä myyjän kontaktin jälkeen.
Kirjan pääpaino on digitalisaation mahdollisuuksissa, ja välillä lipsahdetaan jo varsin kauas varsinaisesta myynnistä. Somen ja sähköisten kanavien käyttö kasvaa kaikilla aloilla, joten kirjasta lienee eniten hyötyä ”nettikauppa ei koske meidän toimialaa” -möröille. Monille juttu voi olla liian tuttua.
Kirjan puoliväli tarjoilee palan konkretiaa. Pidin neljästä nykypäivän asiakasprofiilista ja pistin korvan taa myös tarvekartoituksessa auttavia kysymyksiä. Ja nyt tarkkana: jokaisen firman pitäisi estää tuplatarvekartoitus: asiakas olettaa yrityksen tietävän asian kun se kerran mainitaan. Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin selvittää asia kerran huoltomiehelle, joka toimittaa liidin prosessin mukaisesti myyjälle, joka kyselee samat asiat uudelleen ja hoksaa olevansa väärä henkilö ja sitten toimittaa liidin oikean osaston myyjälle, joka kyselee samat asiat kolmannen kerran ennen ratkaisun esittämistä. Jokaisen on käytettävä asiakashallintajärjestelmää jos yritys mielii menestystä tulevaisuudessa!
Vieraskynäjutut eivät oikein sopineet kirjaan. Lukijan olo on kuin nyyttikesteillä, kun korista paljastuu ensin pullo punaviiniä, sitten paketti mansikkajäätelöä ja lopuksi lanttu. Hyviä juttuja erikseen, mutta combo ei toimi.
Kokonaisuutena kirja on ihan OK. Sen lukee nopeasti ja tyyli on sujuvaa. Ihan kiva, jos digitaalisuus on vielä vähän uutta.
Arvosana: 3-/5
*Sankarimyyjä painaa viikon pitkin maakuntaa (kukaan tiedä missä). CRM on tuntematon juttu, ja muistiinpanot tehdään (jos tehdään) mustaan muistikirjaan. Sankarimyyjä palaa perjantaina neljän-viiden maissa toimistolle ja kippaa salkullisen soppareita tiskiin konttorinväen hurratessa, kehuu ohimennen kuinka bemarin kuskinpuoleinen peili tippui ohitettaessa tientukkoja bussipysäkin kautta, ja omat asiansa (ylpeänä) kerrottuaan painuu baariin kaljalle.
