Jo muutaman kesän ajan olemme kiertäneet Suomea erilaisissa tapahtumissa uuden tuotteemme, Ruisherkun kanssa. Ruisherkku on Baltian ravintoloiden alkuruoasta innoituksensa saanut, Leivon Leipomon leivästä valkosipulivoissa paahdettava kesäherkku, jota voi näppärästi syödä sormin.
Maista Ruisherkkua!
Huumaavan tuoksun houkuttelevuuden lisäksi keksimme uuden tuotteen kanssa tavan lähestyä asiakasta ja erottua kilpailijoista: iloinen maistattaja tuomassa tapahtumakävijöille pientä hiukopalaa ja houkuttelemassa nälkää esiin. Välillä maistattamisen hoitaa perustapahtumakävijöistä mukavasti erottuva maskottimme Ruishukka, välillä joku työtekijämme ihan tavallisissa Ruisherkun työvaatteissa.
Meidät otettiin ilolla vastaan moniin tapahtumiin, kun asiakkaille tarjottiin maistiaisia ja Ruishukkakin toi hymyä monen kävijän suulle. Maskotti onkin vuosien varrella ollut monien selfiekaveri ja festarimuistojen lähde.
Tehdään niinkuin on aina tehty
Vaan miten reagoivat muut myyjät huomatessaan meidän tuovan jotakin uutta paikalle? Suurin osa kääntyy hyvin pikaisesti tapahtumajärjestäjän puoleen ja tekee meistä valituksen, että viemme heiltä asiakkaat maistattamalla. Eiväthän he voi tuotteitaan maistattaa! Sitten tapahtumajärjestäjät tulevat luoksemme ja pyytävät tarjoamaan maistiaisia vain ja ainoastaan oman teltan kohdalla, koska niin on aina ennenkin tehty. Vaikka myyntipaikat olisi jaettu niin, että pääihmisvirta kulkisi 10m siitä sivussa, ”ei kenenkään” -maalla. Sinne ei sen jälkeen ole enää asiaa, kun mielensäpahoittajat ovat todenneet, että me häiriköt sotkemme olemassaolevia tapoja ja tuomme ihmisille hyvää mieltä, sen sijaan että seisoisimme kädet puuskassa tiskin takana ja odottaisimme asiakkaita teltallemme. Mikä sitäpaitsi estää heitäkin maistattamasta, emme me ainakaan! Tuskin asiakkaatkaan?
Koskaan emme ole muiden telttojen edessä maistatusta tietenkään tehneet, vaan hyvänmaun rajoissa. Olemme tarjonneet muikkujen ostajille jo annoksen ostettuaan maistipalan leipää mukaan, ne kun sopivat niin hyvin yhteen. Tai olemme halunneet palvella asiakkaita kertomalla missä on muikkuja tai kahvia tarjolla, kun meiltä niitä ei saa. Monesti ovat ihmiset menneetkin ensin ostamaan lautasellisen makkaraperunoita ja osa hetken kuluttua tullut kertomaan, että ovat heittäneet luokattomat eväät roskiin ja harmitelleet, etteivät heti ostaneet meiltä. Osa festariruoan tarjoajista ilmeisesti tekee tarjottavansa vain rahastus mielessä, eihän sellaista kehtaisi kenellekään maistiaisina tarjotakaan. Onneksi myös mukavia poikkeuksia mahtuu porukkaan mukaan. Ja heidän kanssaan hyvässä hengessä ollaankin oltu, koska tuotteet ovat kunnossa, ei tarvitse lähteä etsimään ja syyttämään muiden uusia tuotteita ja toimintatapoja siitä, ettei oma myynti aina suju.
Voisiko sittenkin ajatella toisin?
Kuten eräs asiakas meille spontaanisti ja ystävällisesti sanoi: hänen mielestään muiden ruokatoimijoiden tulisi päinvastoin maksaa meille provikat omista myynneistään, koska tuoksuttamalla valkosipulia ympäri tapahtuma-aluetta herätämme kaikille ruokahalun ja johdatamme heidät kohti ruokatelttoja, riippumatta tuotteesta.
Sitäpaitsi valkosipuli ja tuotteemme jakaa täysin ihmiset kahtia, toiset tykkäävät ja toiset eivät voi sietää. Joten emmekö myös tee palveluksen sille naapurimyyjälle maistattamalla omaa tuotettamme: moni kertoo myös ettei valkosipuli heille sovi, ja ettei ainakaan osta meiltä! Tämä on tietoinen valintamme, emmekä aio luopua yhdestä pääraaka-aineestamme valkosipulista, emmekä myöskään maskotistamme ja maistattamisesta! Se on asiakkaiden palvelua ja teemme tätä työtä asiakkaitamme varten, että heillä olisi mahdollisuus ostaa hyvää syötävää myös tapahtumissa.
Jälkikirjoitus
Ennen tämän blogin julkaisua saimmekin jo tiedon, että kaksi loppukesälle ennalta maksamaamme paikkaa perutaan, koska naapurimyyjämme oli sitä mieltä, että viemme häneltä asiakkaat, ja hän oli maksanut ruokamyynnin yksinoikeudesta tapahtumissa. Mukava tietysti, että isommat toimijat ottavat meidät Ruisherkun myyjät näin vakavasti, mutta sopimuksen purkaminen on mielestäni vakavampi asia kuin maistattaminen, jota ihan kaikki voisivat kokeilla, mutta ei taida ruoan laatu ihan kaikilla sitä kestää…
