Onni on mielenkiintoinen tutkimuskohde. Olen aiemminkin kirjoittanut Richard Wisemanin löydöksistä, mutta nyt sain lopulta käsiini herran kirjan. Opuksen rispautunutta ulkonäköä ihmetteleville mainittakoon, että bisneskoira Ray sai myös kirjan käsiinsä (tai siis hampaisiinsa), ja oli siitä vähintään yhtä innostunut kuin minäkin!
Wiseman on tutkinut onnekkuutta tieteellisesti. Hän esittelee kirjassaan The Luck Factor neljä periaatetta, joilla onnekkuuteen voi vaikuttaa. Onnekkuus ei nimittäin ole onnenkauppaa!
Kirja alkaa Wisemanin alustavista tutkimuksista onneen liittyen. Alku herättää pieniä facepalm-hetkiä, kun mielessä käy ajatus, että mitä ihmeen kuraa minä oikein luen. Kun esimerkiksi epäonninen Susan kertoo ajaneensa yhden ainoan 80 km automatkan aikana peräti kahdeksan (8!) kolaria, alkaa väkisin miettiä, että mitä tekemistä tällä muka on tuurin kanssa. Ei Susan ole epäonninen, hän ei vain osaa ajaa, eikä hänellä kuuluisi olla ajokorttia!
Onneksi kirja paranee loppu kohti, eikä lukeminen ole pakkopullaa. Skippasin sujuvasti onniharjoitukset, jotka tuntuivat kovin tutuilta, koska Wisemanin teesit ovat monissa teoksissa kierrätettyjä ja siteerattuja. Kirja toimi minulle hyvänä kertauksena, jota värittivät muutamat onnistuneet anekdootit. Oikeastaan kävi ihan hyvä tuuri, että tämä tuli luettua!
Neljä konstia onneen
Onneen voi vaikuttaa neljän periaatteen voimin:
- Maksimoi sattuman mahdollisuus. Kuten Wayne Grezky sanoi, missaat 100% laukauksista joita et ammu. Tarpeeksi yrittämällä on äärimmäisen epätodennäköistä, että epäonnistuu joka kerta. Sitä paitsi treenaamalla oppii. Jos ei käy treffeillä, on turha rutista ettei käy flaksi. Jos ei kohtaa asiakkaita, ei saa kauppaa.
Onpa kyse deittailusta tai bisneksestä, niin tavoiteasetanta on tärkeässä asemassa. Kun tietää mitä haluaa, pystyy tunnistamaan eteen osuvat mahdollisuudet, ja tarttua niihin. Joskus voi natsata! - Hyödynnä intuitiota. Kirjassa on lukuisia esimerkkejä, joissa fiilis olisi kertonut mitä tehdä. Treffikumppani ei tuntunut kaikin puolin luotettavalta, mutta silti ”epäonnekas” aloitti lemmenkaipuussaan persiilleen menneen parisuhteen. Prospekti ei kiinnostanut ketään muita, mutta yksi ”onnekas” myyjä haistoi kiinnostuksen ja eteni kauppaan asti. Itsekin olen luottanut intuitioon huomattuani liikennevirrassa jotain selittämätöntä, hidastanut vauhtia, ja välttynyt onnekkaasti piilossa olleen tutkapartion interventiolta. On myös pakko tunnustaa, että muutama persiilleen mennyt projekti olisi jäänyt tekemättä, jos olisi uskaltanut luottaa intuitioon. Luota haisuusi!
- Odota tulevaisuudelta hyvää. Onnekkaat ihmiset odottavat kaiken kääntyvän parhain päin, kun taas epäonniset uskovat kaiken joka tapauksessa menevän pieleen: vaikka juuri nyt kaikki olisi hyvin, niin onni kyllä kääntyy. Epäonninen toteuttaa elämässään sananlaskua itku pitkästä ilosta, ja odottaa seuraavan loman epäonnistuvan. Onnekas kiinnittää huomiota elämän hyviin hetkiin, ja kiittää puolisoaan pienistä huomionosoituksista, kun taas epäonnekas huomaa ainoastaan elämän (ja puolison) puutteet. Miten päin ajatteletkaan, niin tulevaisuus osoittaa ajatuksesi oikeiksi.
Onnekkaat saavat aikaan enemmän, sillä he tarttuvat projekteihin, joiden onnistuminen on kaikkea muuta kuin varmaa. He myyvät uusille asiakkaille. He hakevat vaativampaa työtä. He uskaltavat lähestyä baarin parhaimmannäköistä miestä. He eivät lannistu ensimmäisestä vastoinkäymisestä, vaan jaksavat puskea sen läpi. Epäonnekkaat eivät edes aloita, eivät uskalla yrittää kun uskovat pettyvänsä kumminkin, tai viimeistään lannistuvat ensimmäisestä hankaluudesta. - Hyödynnä epäonni. Onnekkaat hyötyvät jopa epäonnesta: he ajattelevat, että kävipä säkä selvitessään auto-onnettumuudesta loukkaantumatta, tai saadessaan takaisin varastetun lompakon, josta on viety vain rahat muttei ajokorttia. Epäonninen sen sijaan ajattelee, että miksi taas minulle kävi paska säkä, ja jatkaa itsesäälissä rypemistä. Mikä pahinta, epäonnekas jatkaa epäonnistumisissaan kylpemistä vielä vuosikymmenien päästä, kun onnekas käsittelee epäonnekkaan tapahtuman kerran ja jättää sen sitten taakseen.
Mikä parasta, onnekkaat oppivat epäonnesta. He analysoivat mistä epäonni johtui, ja pyrkivät estämään sen toistumisen. Menipä asiakaskäynti mönkään, ensi kerralla valmistaudun paremmin. Toista pari kertaa, ja kaupantuloa ei voi estää. Epäonnekas sen sijaan kokee syntyneensä epäonnisena, eikä tee asialle mitään. Hän soittaa samaa levyä. Ei ne kuitenkaan osta, en jaksa edes yrittää.
Valitse onni
Kirja vääntää rautalangasta, että onnekkuus on oma valinta. Epäonninen väittää, että ei pidä paikkaansa: hyvä se on onnekkaan niin sanoa, kun onnistuu kaikessa. Epäonninen ei näe, että tulevaisuus tottelee kurinalaista tekemistä, joka lopulta varmistaa onnekkaat osumat.
Onnekas tietää, että tulevaisuus on kirkas, ja varmistaa onnekkuutensa lukemalla tämän kirjan. Epäonninen ajattelee, ettei kannata. Mitä sinä teet?
Arvosana onnekkaille: 5/5
Arvosana epäonnisille: 1/5
