Myynti on yhdistelmä fiilisduunia, todennäköisyyslaskentaa ja perusasioiden toistamista päivä päivältä paremmin. Mikä tekee asian erikoiseksi on tulosten epälineaarisuus: jos tekee töitä vähän enemmän, nousevat tulokset paljon enemmän kuin pelkän tekemisen määrän perusteella voisi olettaa. Sama toimii valitettavasti myös toisinpäin; jos tekee vähän töitä, jäävät tulokset rajusti pienemmiksi. Etenkin uudet myyjät (joko alalla uudet tai myyntiartikkelia vaihtaneet) eivät aina ymmärrä tätä lainalaisuutta. Uuden myyjän perisynti on tehdä liian vähän, jolloin homma ei ikinä starttaa kunnolla (ja sen jälkeen syyttää tuotetta, firmaa, esimiestä tai näitä kaikkia huonosta tuloksesta peiliin katsomisen sijaan).
Myyntiuran alkua voi verrata lentokoneella lentämiseen. Lentoon lähtiessä on koneeseen laitettava kierroksia ihan kunnolla, tai lentokone ei ikinä nouse ilmaan kiitoradalta. Ilmaan nousun jälkeenkin on jatkettava täysillä kunnes ollaan matkalentokorkeudella. Vasta sitten kaasua höllätään.
Kiitoradan päässä lentokone on kaikkein painavimmillaan, kun polttoainetankit on täytetty piripintaan pitkää lentoa varten. Myyjällä taas on painolastina kaikenlaisia vanhoja oppeja, jotka vetävät häntä vastustamattomalla voimalla kohti maanpintaa. Esimerkiksi kuluttajamyynnistä yrityspuolelle siirtyvän myyjän on pakko opetella pois vanhoista tavoista, ja se vaatii todella kovaa työtä. Kaasun on oltava pohjassa pitkään, ja ihan lyhyeltä kiitoradalta ei kannata yrittää ilmaan.
Lentokoneissa moottorit huolletaan säännöllisesti, tai muutoin saattaa nousukiidossa käydä köpelösti vaikkei pelikaani osuisikaan turbiiniin. Ilman huoltoa kone leikkaa kiinni käyttötuntien ylittyessä, ja riski on suurimmillaan juuri nousukiidossa kun rasitus on suurin. Samoin myyjän on syytä huoltaa itseään ja varmistaa, että kone kestää rääkin. Keskellä siviilielämän myllerryksiä kone ei välttämättä muutoin kierrä tarpeeksi.
Monen myyjän ura on katkennut jo kiitoradalle. Jos kone ei kerää ajoissa riittävästi nopeutta, määrää lennonjohto (eli myyntijohtaja) keskeyttämään nousukiidon (eli antaa potkut koeajalla). Muikeaa, kun on juuri somessa hehkuttanut tulevasta kanarianmatkasta.
Osalla vauhti riittää vähän pidemmälle. Kone nousee ilmaan, muttei pysy siellä, kun kierroksia lasketaan heti huomattuaan pyörien irrottua kiitoradasta. Lentokone näyttää pääsevän ilmaan, mutta syöksyy katollaan pusikkoon heti kiitoradan päässä. Tosi kiva.
Peli ei ole selvä, vaikka pääsisikin matkalentokorkeuteen. Jos kaasua pienentää liikaa, alkaa nopeus pienentyä ja korkeus laskea. Pahimmillaan löysäily johtaa sakkaamiseen, jolloin kurssin oikaisu ei ole enää helppoa. Sekä uuden, että kokeneen myyjän on syytä pitää tekemisessä tietty perustaso, ja seurata tarkasti mittaristosta etenemistä.
Lopuksi voisi vielä mainita, että liian korkeallekaan ei kannata lentää. Jos vain painaa kaasu pohjassa ylöspäin, niin jossain kohtaa loppuu happi ja ilmakin käy niin ohueksi ettei se enää kanna. Myyjän kannattaa löytää itselleen sopiva matkalentokorkeus, jolla matka etenee tasaisesti ja taloudellisesti Hawaijille asti.
